Kinky, Klitty Crew

Klitty Crew’hun liittyminen antoi Kinkylle jotain, mitä hän ei ollut tajunnut etsivänsä: paikan, johon kuulua ilman että piti pysyä paikallaan.

Hän toi mukanaan luonnoskirjansa, pinkit kyntensä ja vaikuttavan lahjan tehdä tuntemattomista ystäviä. Pian hän jo esitteli apua tarvitsevia kissoja kissoille, jotka osasivat auttaa. Jos joku kamppaili projektinsa kanssa, Kinky kääri hihansa. Jos uutta taiteilijaa jännitti töidensä esittely, hän saapui ajoissa ja pysyi, kunnes viimeinen vierailija oli lähtenyt.

Ihmisten auttaminen tuntui hänestä järkevältä. Elämä oli parempaa, kun joku huomasi sinun olevan vaikeana päivänä ja teki asialle jotain.

Kaikesta levottomasta energiastaan huolimatta Kinky osasi istua ystävän vieressä ja kuunnella.

Vapaa sielu

Uskonto ei kuitenkaan ollut koskaan tuntunut kodilta. Hänelle uskonnot olivat ihmisten keksimiä tarinoita – tarinoita, joita oli kerrottu eteenpäin, muutettu ja joskus käytetty kertomaan muille, miten elää. Hän ei halunnut niiden asettavan rajoja hänen vapaalle sielulleen. Hän halusi mieluummin kysyä, muodostaa oman mielipiteensä ja antaa muiden tehdä samoin.

Hänen ystäviensä ei tarvinnut olla samaa mieltä. Asiasta saattoi puhua illallisella, kunhan kukaan ei odottanut kääntymistä ennen jälkiruokaa.

Aina kasvissyöjä

Illallinen oli Kinkyn tapauksessa aina kasvisruokaa.

”Pidän eläimistä”, hänellä oli tapana sanoa. ”Niiden syöminen ei tunnu minusta oikealta.”

Hyvän kasvisaterian etsimiseen hän suhtautui yhtä innokkaasti kuin uuden katutaideteoksen löytämiseen. Jokaisesta kaupungista hän keräsi pieniä lempipaikkoja – ja lähti lähes aina tuntien siellä työskentelevät ihmiset.

Kinkyn erityinen lahja

Se oli Kinkyn erityinen lahja. Hän saattoi saapua jonnekin kassillinen maaleja mukanaan ilman mitään suunnitelmia, ja illalla hän jo auttoi jotakuta ripustamaan näyttelyä, jakoi aterian ja sopi uudesta tapaamisesta.

Klitty Crew oppi pian, että kun Kinky sanoi: ”Tapasin jonkun, joka teidän pitäisi tuntea”, kannatti kuunnella.

Veikeän silmäniskun ja villien seikkailujen takana oli kissa, joka välitti syvästi maailmasta, jossa liikkui. Hän halusi vapauden tutkia sitä, rohkeuden kyseenalaistaa sitä ja mahdollisuuden tehdä jonkun päivästä matkan varrella hieman paremman.